26.9.2016

varovainen paluu?

Yllätyin kun huomasin, että edellisestä postaus on kirjoitettu toukokuussa. Siitähän on ikuisuus!
Ensin oli kiireet koulun ja työn kanssa, ja sitten yht'äkkiä ei ollutkaan enää mitään.
Olen pitkittänyt kirjoittamista aivan liikaa, vaikka tätä blogia kaipaankin.
Ehkä "pieni" tauko on kuitenkin ollut ihan paikallaan - elämässä kun on ollut niin paljon muuta stressattavaa,
että olen sallinutkin osittain itselleni tämän hiljaisuuden täällä. En tiedä, loppuuko se nyt, vai jatkuuko edelleen. En edes tiedä onko siellä enää yhtään lukijaa - ja vaikka moni sanoo,
että kirjoittaa blogia vain itselleen, niin kyllä ne lukijat ja kommentit tekevät blogista blogin.
Kynsien lakkaamiseen ei jostain syystä ole ollut kesän aikana niin suurta intoa kuin yleensä - hävettää myöntää etten edes muista, koska olisin viimeksi istunut lakkailunurkkaani ja saanut pääni pökerryksiin lakkahuuruista. Ne ovat nysät, rumat eikä niitä tee mieli koristella.

Pää lyö tyhjää postausideoiden suhteen ja kirjoitustauko kasvaa päivistä viikkoihin ja kuukausiin.
Olen hyvä kehittämään kynnyksen aloittamiseen silloin, kun edellisestä kerrasta on pieni tauko - oli se sitten bloggaaminen, koulu tai salilla käynti. Kuitenkin mietin tätä varmasti joka päivä, suunnittelen hiljaa pienessä mielessäni.

Miten tämä kesä sitten oikein kului?
Olen seurannut vierestä Petruksen matkavalmisteluja ja perjantaina tuli jo neljä viikkoa siitä, kun saatoin hänet junaan kohti Kiinaa. (Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan enemmän matka halki Venäjän ja Mongolian ja opiskelu Kiinassa - tsek!)
Me ollaan seurusteltu noin 3,5 vuotta, joista yhdessä ensi kuussa jo kolme.  Koko tämä aika ollaan oltu tiiviisti yhdessä, joten ei ihme että ensimmäiset viikot  olivat todellakin vaikeita , mutta onneksi nyt jo helpottaa. Vähän. 

 

On vietetty pikkusiskon ylppäreitä, käyty purjehtimassa ja rapsuttelemassa possuja,
pelattu Pokemonia (yli 300km kävelyä/pyöräilyä takana! ) ja nautittu harvoista lämpimistä päivistä.
Suunniteltu tulevaisuutta, podettu matkakuumetta ja valmisteltu kotia uutta perheenjäsentä varten.
Itse olen pyöräillyt paljon ja tutustunut ihan uusiin paikkoihin tässä aika lähelläkin!
On vietetty aikaa kavereiden kanssa jonkin verran, tavattu kummipoikaa (miettikää, se pieni pallero täyttää huomenna 7v!).

Olen odottanut syksyä ja koulunalkua innolla ja onneksi vastoinkäymisetkin selviävät ehkä hiljalleen. Opinnot ovat harmillisen paljon verkkopainotteisia (opin ja saan aikaiseksi paljon enemmän koululla) ja harjoittelupaikka ja -aikakin on vielä vähän auki.



Niin, ja lisäksi olen kesän aikana räpsäissyt muutaman kuvan, kuten ehkä saatoitte jo arvata!
Yritin ihan totta karsia nämä minimiin, mutta eikö joskus kuvat kerro enemmän kuin sanat?

25.5.2016

sunless sea

Pitkästä pitkästä aikaa kynsipostausta!
Olen viime aikoina ollut huono kuvaamaan kynsiä heti silloin,  kun olen saanut ne valmiiksi 
- sitten unohdan sen ja lakkaukset ehtivät kulua työpäivän aikana tai muussa menossa.

Lightboxin yhden osan ollessa toistaiseksi hyvässä piilossa
(on ihanaa kun mies siivoaa, mutta kun se ei muista, mihin on mitäkin siirtänyt....) 
päädyin kuvailemaan parvekkeella luonnonvalossa pitkästä aikaa.
 
 
Pahlish - Sunless Sea
Butter London - Bossy Boots
Essence - On Air!
Zoya - Tomoko
Vinyylit MiNails

Tykkään ja en tykkää vinyyleistä. Vaikka kynteni eivät ole edes mitenkään erityisen kaarevat,
 on mun jotenkin tosi vaikea saada vinyyli tarrautumaan kynteen tarpeeksi tiiviisti, 
jolloin lakkaa ei pääsisi vinyylin ja kynnen väliin. Tai ehkä en vain osaa? 
Joka tapauksessa, nimettömässä yrittää olla quatrefoil-kuviota ja pienellä silmien siristyksellä se siltä ehkä näyttääkin.

Pahlishia olen pyöritellyt edes takaisin kirppislaatikon ja omistettavien lakkojen joukossa.
Tykkään, en tykkää, tuleeko käytettyä, on se kiva mutta ei ehkä niiiin ihana. 
Uusin tulokas kokoelmassa on essencen on air!, jonka sain siskolta tuliaisiksi ja jota olenkin jo useampaan kertaan käyttänyt. Peittävä, juuri oikea kultainen sävy.
Tomoko ja Bossy Boots on taas vanhoja luottolakkoja.

Viime aikoina olen muuten karsinut kokoelmaani hurjasti - joskushan mulla oli lakkoja yli 400,
 nyt enää alle 200. Jes! Vielä kun saisi niitä ylimääräisiä eteenpäin pyörimästä nurkissa.
Ehkä jaksan roudata ainakin osan Hietsun kirpparille, jonne kahden kaverin kanssa ollaan ensi viikolla suuntaamassa?

9.5.2016

seagulls & sun

Viikonloppuna oli ihana lähteä parin tunnin kävelylle ja valokuvata, pitkästä aikaa! 
Nyt vasta tosiaan huomaan, miten paljon kameraa kaipasin sen ollessa huollossa.
 Onneksi nyt taas toimii ja pidän taas ehkä vähän parempaa huolta omaisuudestani
 (vaikka rikkoutuminen vahinko olikin).

Nautin tästä lämmöstä ihan täysillä, vaikka vielä vedänkin takki ja tarvittaessa lapaset päällä.
 On kuitenkin ihanaa, kun bussia odottaessa ei tarvitse pelätä jäätyvänsä pystyyn 
ja ulos voi vain lähteä istuskelemaan. Pelkään vain koko ajan, että kesä jää näihin muutamaan viikoon.

Mitä mieltä muuten olette näistä pelkistä kuvapostauksista - tylsää vai jopa ihan jees? 
Enköhän mä näitä jatkossakin tänne joka tapauksessa laita, kun en jaksa tehdä omaa blogia kynsille
 toista valokuville ja kolmatta diy-jutuille. Mutta toki toiveita on aina kiva kuulla ja toteuttaa!